Koira-ajelua, Koivua ja kotona ollaan…

Niin se vaan hurahti ohi meidän kiekkomatka Kanadassa. Edellisen jutun jälkeen oli loppumatka-aika jos vaan pystyi niin vähän vielä hätäisempää kuin alku, joten täällä kotona kirjoittelen viimeiset matkakuulumiset.

Lauantaina käytiin molemmat joukkueet koira-ajelulla huskyilla, pojat pääsivät itse ohjamaan sekä rekikyytiin - pääsivät sitten vielä tutustumaan koiriin lähemminkin. Sää suosi ja kaikilla oli niin mukavaa… Koira-ajelun jälkeen päästiin vielä kokeilemaan miltä tuntuu lumikengillä kävely umpimetsässä. Ajelun jälkeen A-pojat siirtyivät perheisiin odottamaan illan ottelun alkua, BB-joukkue lähti taasen pelaamaan vielä yhden näytösottelu. He olivat aamulla jo ehtineet pelata  viimeisen turnausottelunsa Lachenaie Chevalier vastaan, voitto tuli 3-2 lukemin ja maalit teki Niko L, Janne ja Kassu. Illan harjoitusottelussa pojat pelasivat tasan 2-2, ja harjoitusottelussa otettiin vielä rankkarikisa, jonka meidän pojat voittivat.  A-joukkueella oli illalla ratkaiseva ottelu turnauksen jatkon kannalta Repentigny Black Hawks’ia vastaan, mutta hyvän ensimmäisen erän jälkeen ottelu päättyi 7-2 tappioon, pojat sortuivat jäähyihin eivätkä uskoneet tiukkaa tuomarilinjaa. Täten molempien pelijoukkueiden taival päättyi alkusarjoihin turnauksessa. Lauantaipäivän aikana osa vanhemmista kävi katsomassa toisenkin Montrealin otteluista Washingtonia vastaan, se päättyi jatkoaikatappioon.

Sunnuntaipäivän pojat olivat sitten kokonaisuudessaan perheidensä kanssa, joten meillä matkan toimihenkilöilläkin oli mahdollisuus ja aikaa tutustua paikallisiin nähtävyyksiin ja shoppailla.

Maanantaiaamuna keräännyimme hotelliin, luovutimme autot ja huoneet sekä suuntasimme kohti Montrealia. Siellä söimme paikallisessa Hard Rock Cafessa, ostimme tietysti ravintolan muistomyymälän tyhjäksi ja sitten oli vuorossa yksi matkan kohokohdista, tutustuminen Canadiensin kotihalliin sekä sunnuntai-illalla varmistunut tapaaminen Saku Koivun kanssa. Vaikka kuinka yritimme pitää sen pojilta salaisuutena viimeiseen asti, niin täytenä yllätyksenä ei Sakun tuleminen hallilla poikia vastaan tullutkaan. Saku vaihtoi poikien kanssa muutaman sanan, antoi nimmarit ja otimme ryhmäkuvat. Suuri Kiitos tästä tapaamisen järjestämisestä Veli-Matin tädille Marille – kiitos!

Koivun tapaamisen jälkeen siirryimme lentokentälle jossa pääsimme tutustumaan kanadalaiseen asiakaspalveluun – lähes heti kentän terminaaliin tullessamme tuli omatoimisesti avuksemme kaksi virkailijaa, jotka opastivat meidät oikealle tiskille sekä auttoi meitä chek-innissä. Näin kotimaassa koettu hässäkkä tsekkauksen kanssa oli vain paha muisto, Montrealin päässä se sujui nopeasti ja kivuttomasti, ainoastaan isojen lätkäkassien kanssa menasi tulla laukkulinjalla ongelmaa, taisi tulla laukkujen määrä yllätyksenä linjan päässä oleville kavereille. Olimme noin 45 minuutissa valmiit, samaan hommaan meni Helsingissä melkein kaksi tuntia…

Montreal- Lontoo lento sujui nopeasti ja yllättävän hiljaisissa merkeissä, taisi olla jo pojilla ja vanhemmilla matkaväsymystä sen verran, että uni tuli nopeasti silmään koneessa. Montrealin sankka sumukaan ei myöhästyttänyt lentoa ja saavuimme vähän etuajassa Lontooseen. Tänään keskiviikkona pääsimme lukemaan Hesarista tilastotietoa, että Lontoon Heathrow kentällä lennot myöhästelee Euroopassa eniten – ja me tietysti päästiin “nauttimaan” tästä kunniasta. Lento lähti loppujen lopuksi lähes kaksi tuntia myöhässä, joten Helsinkiin saavuimme sitten n klo 17.45 runsaat 26 tuntia matkustusaikaa takana…

Lehtokentällä hyvä onnemme matkatavaroiden suhteen jatkui ja kaikkien laukut tulivat myös kotiin asti. Jaoimme pojille matkamuistoina hienot turnausjulisteet ja sitten hajaannuimme omille teillemme koteihin. Matkalla on aina olla, mutta parasta usein on kotiinpaluu…

Sauna ja ruisleipä odotti kotona, eikä sen jälkeen paljoa tarvinnut Nukku-Mattia odotella… Hienon reissu me vaan tehtiin..

Perjantaina pelattiin ja shoppailtiin

Ensimmäiseksi kaikille tiedoksi, että kuvien siirtäminen tänne blogiin ei oikein tahdo onnistua, niin siirrymme käyttämään joukkueen omia sivuja kuvien latausta varten. Pyrimme tänään päivittämään sinne kuvia, se on vaan yllättävän aikaa vievää hommaa…

Sitten päivän terveiset: 

A-joukkueen perjantaipäivä alkoi shoppailulla kun aamulla aikaisin siirryimme Entrepot du Hockey kauppaan. Kauppa itsessään ei ollut niin suuri kuin odotimme (ehkä pohjaltaan sama kuin Puhoksen Intersport),  mutta valikoimat olivat puhtaasti jääkiekkoa joten kaikille löytyi kotiin tuotavaa – ja rahaa paloi. Kaupan jälkeen syötiin yhdessä BB-joukkueen kanssa Tommy’s Tamm ravintolasssa, missä oli kymmeniä metrejä ruokaa seisovissa pöydissä – kaikille maistui hyvin sekä suolainen että makea…

A-joukkue jatkoi tästä hallille valmistautumaan matkan ensimmäiseen turnauspeliin – vastassa oli paikalliset Mustangit, sama joukkue jolle hävisimme harjoitusottelun 9-1 eli vähän oli jännitystä ilmassa ennen pelin alkua. Mutta huono kenraali on hyvän ensi-illan perusta ja pojat taistelivat hienon 3-2  voiton, maalintekijöinä Miikka L., Emil  ja Ville. Pelit jatkuvat lauantaina klo 20 paikallista aikaa ja silloin pelataan jo välieräpaikasta turnauksessa.

BB-joukkueen päivä alkoi harjoitusottelulla Charlesbourg’ia vastaan, se pelattiin ostoskeskuksen areenassa ja niin, että pelaajat jaettiin kahteen ryhmään, jotka pelasivat molemmat puolet ottelusta. Lopputulos koko ottelulle oli tappio 8-4, ensimmäinen ryhmämme pelasi 3-3 tasapelin ja toisen ryhmän peli päättyi sitten 5-1. Meidän maalintekijät olivat Kassu 2, Aleksi R 1 ja Jaakko 1. Lounaan jälkeen pojat pääsivät myös jääkiekkokauppaan ostamaan mailoja yms. tarvikkeita illan tärkeää ottelua varten, pelissä oli paikka jatkopeleihin turnauksessa.

Illan toinen ottelu on hieno jännitysnäytelmä, jossa vastustajana oli St-Laurent Eperviers, varmaan yksi kookkaimmista joukkueista meidän lohkossa. Koko- ja ikäerosta huolimatta pojat pelasivat hienon pelin, nousten 0-2 tappiosta 2-2 tasoihin. Valitettavasti lopussa tulleiden muutamien virheiden takia vastustaja pääsi 3-2 johtoon sekä teki viimeisen maalin tyhjiin, joten ottelu päättyi 4-2 tappioon. Meidän maalit teki molemmat Kassu.

Tämä tarkoitti käytännössä BB-joukkueen turnauspelien jäämistä kolmeen eli viimeinen turnauspeli on vuorossa lauantai aamuna. Lauantaille järjestyi myös yksi harjoituspeli lisää, joten onneksi pojat pääsevät kuitenkin pelaamaan matkan aikana varmasti riittävästi.

Lauantaina onkin sitten ohjelmassa pelejä sekä koiravaljakkoajelua – ja vähän vapaa-aikaakin…

HYVÄÄ SAKUU KOIVUUU….

Torstai aamu oli toivoa täynnä, pojat palasivat perheistä hymyissä suin, kaikilla oli ollut hyvä ensimmäinen yö perheissä ja tekemistä oli riittänyt – Street hockeytä, pelihuoneita, kotiteattereita, vierailuja perhetuttavilla etc. etc… Kauan aikaa ei ehditty kuulumisia vaihtaa kun molemmilla joukkueilla oli pelejä tiedossa:

A-joukkue pelasi kaksi harjoitusottelua perä jälkeen ostoskeskuksessa olevassa kaukalossa: Ensimmäinen päättyi voittoon 5-4 ja toisessa alkoi jo luistin painaa jote ottelu päättyi 1-9 tappioon. Maalintekijät lisään tänne kun saan ne valmentajilta (itse olin turnaustoimistossa hoitamassa turnausasioita).

BB-joukkue pelasi sitten ensimmäisen turnausottelun, ja tiukan taiston jälkeen ottelu päättyi 2-4 tappioon vastustaja oli Chaudiers Echernin. Meidän maalit tekivät Savolainen ja Ahlström.

 Sitten vuorossa oli yksi matkan kohokohdista – NHL ottelu. Kaikki meni hyvin ja tunnelma oli mitä mahtavien “HABS’ien” voittaessa 6-3 – runsaat 21000 katsojaa huusi ja meteliä riitti. Meillä on erittäin hyvät paikat ja yksikään pojista ei edes meinannut hävitä tähän väenpaljouteen… ja runsaasti NHL muistokamaa on nyt hankittuna…

Taas palataan asiaan tämän päivän jälkeen

Ensimmäiset ottelut käyty ja pojat perheisiin

Tänään käytiin sitten matkan ensimmäiset ottelut, ne käytiin ostoskeskuksessa jossa oli keskellä jääkiekkokaukalo.

BB joukkue pelasi ensi paikallista joukkuetta vastaan  (nimi oli niin vaikea ettei jäänyt mieleen eikä täällä näköjään pidetä pöytäkirjoja harjoitusotteluista) ja loppputuloksena tappio 6-4. Ottelun alussa pojat olivat selvästi matkasta vielä vähän nukuksissa ja ehkä vähän jännittikin pelata vieraalla maalla, koska vastustaja meni 3-0 johtoon heti alussa. Sitten ottelu alkoi tasoittua ja pojat väänsivät pelin jo 4-4 tasatilanteeseen. Vastutaja oli kuitenkin sen verran parempi, että väänsi lopuksi pari voittoon tarvittavaa maalia. Meidän maalintekijät: Mattila, Niittymäki, Puhakka ja Lahti.

A-joukkueen peli meni täysin samoissa merkeissä, lopputulos oli vaan 6-3. Maaleja tehtiin vähän enemmän tasatahtiin ja tilanteessa 3-3 pojille pääsi pari helpohkoa maalia… Meidän maalintekijät: Niko Korpela 2 maalia ja Tuomas H.

Mutta kaiken kaikkiaan hyviä aloituspelejä huomioiden matkustaminen ja eilinen lumipuistopäivä. Huomenna alkaa BB-joukkueella turnaus, A-joukkue pelaa vielä pari harjotusottelua – NIIN JA ILLALLA SITTEN KÄYDÄÄN KATSOMASSA SAKU KOIVUN PELIÄ.

Iltapäivällä oli sitten ehkä päivän jännittävin hetki, kun pojat siirtyivät isäntäperheisiin. Pienten alkuhässäköiden (turnausjärjestäjä oli järjestänyt perheet oman mielen mukaan pareiksi) pojat menivät jo ennen matkaa sovittuina pareina perheisiin ja saatujen ennakkokommenttien mukaan kaikki ovat tyytyväisen tuntuisia omaan perheeseensä.

Laitamme kuvia nettiin päivän peleistä kunhan saadaan ohjelmat toimimaan – ei oikein siirry kuvat nettiin kameroista…

 Huomenna lisää taasen tietoa…

Tänään vanhemmatkin nuortuivat kuin lapsi leikkiessään…

Tänään vietettiin tosi mukava päivä Quebec’in ulkopuolella olevassa Valcartierin lumipuistossa, www.valcartier.com, missä oli hienoja liukumäkiä joka lähtöön. Mukana olleet vanhemmat ja varsinkin joukkueen toimihenkilötkin tunsivat itsensä taasen lapseksi ja he olivat yhtä innoissaan laskemassa mäkiä kuin pojat – Himalaya ja Everest varsinkin olivat kaikkien mieleen…

Aamulla ensin oli vaikeuksia saada kaikki vuokra-autot liikkeelle lumen ja jään liukastamalta hotellin pihalta, mutta pienellä työllä ja työntöavuilla pääsimme liikkeelle. 16 auton letka siirtyi n. 25 minuutin ajomatkan päässä olevaan Lumipuistoon missä jokainen pääsi toteuttamaan itseään mitä erilaisimmissa liukumäissä, joita laskettiin renkailla sekä isoilla kumilautoilla. Paikanpäällä oltiin koko päivä, lounaaksi nautittiin perinteinen hampurilaisateria ja illan kruunasi hieno lihafondue-illallinen puiston ravintolassa. Vaikka merkittävä osa poikia oli ensi kertaa nauttimassa fondueillasta, sujui kaikki erittäin hienosti…

Lumipuiston mäistä selvittiin ilman mitään ruhjeita, vaikka välillä tultiinkin lujaa ja kovaa mitä erilaisimmissa kokoonpanoissa – lapsia ja vanhempia sekaisin erilaisissa ketjuissa. Kaikilla oli erinomaisen hauskaa ja naurua riitti koko päiväksi. Lisäämme kuvia kun saamme niitä kerättyä eri kameroista tänne – siellä oli aika vaikea kantaa mukana kameraa..

Fondueillallisen jälkeen autosaattue palasi hotellille, missä pakattiin laukut valmiiksi keskiviikkoaamun otteluita  – BB pelaa  jo klo 08  paikallista aikaa ensimmäisen harjoitusottelun ja A joukkue taasen klo 09.50 oman ottelunsa paikallisia -94 joukkueita vastaan. Otteluiden jälkeen siirrymme paikalliseen urheiluravintolaan seuraamaan Suomen 20-v jääkiekkojoukkueen puolivälieräottelua Kanadaa vastaan. Keskiviikko iltapäivällä onkin sitten matkan yksi jännittävimmistä hetkistä, kun pojat tapaavat tulevat isäntäperheensä ja siirtyvät heidän hoteisiinsa.

Kaikki pojat voivat hyvin, mitään sairauksia ei ole esiintynyt eikä loukkaantumisia  tullut ja kaikki tavaratkin ovat pojilla tallessa.

Tässä tämän päivän tarinat – palataan asiaan taasen huomenissa…

Hyvää Uutta Vuotta 2008 Quebec Citystä

Hyvää Uutta Vuotta 2008 kaikille kotijoukoille täältä Kanadasta. Kotiuduimme eilen iltapäivällä tänne määränpäähän tehtyämme tiiviisti matkaa Lontoon-Montrealin kautta. On ollut sen verran tiivis matkaohjelma, ettei tänne ole ehtinyt tehdä vielä juttua matkan edistymisestä.

Lontooseen lento sekä kiertoajelu siellä onnistuivat hyvin. Lähtöselvityksen alkuhässäkän jälkeen pääsimme sujuvasti, mutta ilman ylimääräistä aikaa koneeseen ja Lontoossa oltiin ajallaan. Pojat ja vanhemmat siirtyivät koneesta busseihin ja tekivät Lontooseen lyhyen kiertoajelun – BigBen ja muut tärkeimmät nähtyvyydet ehtivät käydä läpi sekä ottaa muutaman kuvankin. Minä jäin lentokentälle varmistamaan, ettei turvatarkastuksen jonot tule yllätyksenä, mutta onneksi kentällä oli tosi hiljaista ja pääsimme tarkastuksesta läpi muutamassa minuutissa.

Lento Montrealiin sujui suuremmitta ongelmitta, muutamalla pojalla oli matkapahoinvointia, mutta mukana seurannut oma vanhempi helpotti oloa sekä matkustamista. Kaikki “yksinään” matkustaneet pojat, pari lentämisen suhteen “ensikertalaistakin”, ovat olleet koko matkan ajan hienosti eikä mitään suurempia ongelmia ole ollut. Montrealissa oltiin ajallaan ja siellä meitä olikin vastassa mukava yllätys, kun Salon perhe oli järjestänyt meille oikein vastaanottokomitean Suomen lippuineen. Kaksi matkaopasta ottivat joukon hallintaan ja siirryimme busseilla hotellille. Siell osalla pojista iskikin heti väsymys, olihan matkaa tehty jo melkein vuorokausi eikä loppuillakaan pojilla varmasti ollut vaikeuksia saada unenpäästä kiinni.

Uudenvuoden aatto (tätä kirjoittaessa siis eilinen aamu) herättiin lumisateisessa Montrealissa, pikkupakkastakin oli. Paikallisessa kuppilassa nautitun aamiaisen jälkeen tehtiin parin tunnin tutustumiskävely Montrealiin, lähinnä Vanhan kaupungin puolelle, missä oli yllättävän hiljaista, paikallisia ihmisiä ei paljoa näkynyt ja merkittävä osa kaupoistakin oli kiinni. Kylmä tuuli ja lumisade myös vähensi poikien intoa tutustua kaupungin arkkitehtuuriin ja hienoihin rakennuksiin. Bell Center myös nähtiin ja siellä oli heti vastassa iso useamman kerroksen korkuinen  hieno juliste Saku Koivusta. Montrealin olympiapuistossa kävimme myös katsomassa paikkoja missä Lasse Viren voitti kultamitalinsa. Sääkin alkoi silloin parantua ja lumisade lakkasi.

Olympiapuistosta aloitimme sitten siirtymisen kohti Quebec Cityä, matkalla nautimme lounaan, joka ei suuria kehuja saanut ja eikä pojatkaan ihan onnistuneet syömään kaikkien sääntöjen mukaisesti , ja tänne saavuimme klo 17.30. Meitä vastassa oli erittäin luminen kaupunki, paikallisten mukaan näin paljoa lunta ei ole täällä ollut moneen vuosikymmeneen – sitä täällä todellakin riittää, olo on kuin Lapissa näiden lumikasojen välissä ajellessa.

Uuden vuoden vastaanotto sujui mukavassa pikku ravintolassa, missä koko seurue nautimme illallisen. Tämän jälkeen takaisin hotellille siirtyminen meinasi ottaa jo melkein hermoille, kun oppaiden lupauksista ja alkuillasta huolimatta taksien saanti oli yllättävän hidasta. Luovuimme jo aikaisemmin ennen ruokailuun lähtöä ajatuksesta lähteä kaupungille katsomaan vuodenvaihteen juhlallisuuksia, koska paikalle odotettiin 20-50 tuhatta ihmistä, jolloin totesimme oleva logistisesti mahdotonta saada pojat pysymään niin kasassa ettei yksikään pojista eksyisi ryhmästä. Onneksi ei lähdetty, sillä ennakkotiedoissa mainostettu iso ilotulitus ei loppujen lopuksi kovin kummoinen ollutkaan – kävimme muutaman vanhemman kanssa siihen tutustumassa. 

Laitan tähän mukaan muutamia kuvia matkan edistymisestä tähän mennessä, yritän saada joukkueen sivuille lisää kuvia tämän päivän illalla kun palaamme takaisin Lumiteemapuistosta, sinne on tarkoitus startata parin tunnin sisällä.

Kaiken kaikkiaan matka on sujunut tähän asti hyvin, matkustamisen aikana pojat ovat olleet hienosti ja totelleetkin pääosin. Mitään henkilövahinkoja ei ole tullut eikä sairastumisia lentomatkaa lukuunottamatta ole ollut.  Ainoa asia missä olemme joutuneet poikia vähän kovistelemaan on ollut hotelleissa käyttäytyminen sekä omapäiset huonejärjestelyt, mutta eiköhän nekin saada sujumaan kunhan matka tästä edistyy.